kirjasto (35 albumia)

Kirjasto on aikakone menneeseen, modernin lisäyksin. Valaistukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Lähes kaikki kalusteet ovat ostettu kierrätettynä. Huone on kokonaan itse suunniteltu ja rakennettu, kirjahyllyä myöten.

Ei kuvausta

Olohuoneen jatkeena pieni, mikä-mikä huone.

Täällä koululaiset tekevät läksynsä ja pimpottavat pianoa. Pääkohteena 50-luvun kirjahylly, jossa asetelmat vaihtuvat tuon tuosta.

Kirjastohuone on toinen olohuoneemme, jossa on kodikasta löhötä nojatuolissa ja katsoa elokuvaa. Huoneessa on itse tehdyt hyllyt ja manttelitakkakehykset.

Olohuoneen kodikkuus syntyy tunnelmasta, rauhasta, väreistä, ja materiaaleista. Valkoinen ja harmaa ovat minun värejäni. Pidän myös kaikesta kiiltävästä, kuitenkin kohtuullisina annoksina. Olohuoneestani löytyy siis myös hopean ja teräksen värejä. Kodikkuutta lisää itse tehdyt ja tuunatut asiat. Kynttilät ja kukat täydentävät tunnelman.

Hieman rouheampaa sisustusta, joka sopi hyvin talon tummiin hirsiseiniin <3 Vierashuone/sikarihuone/kirjasto, sisutus hieman rouheampaa sekä maskuliinista. Muuhun talon sisustukseen nähden.

Mid century modern kirjastohuoneen tyylinä

Meillä on talossa kolme eri sisustusmaailmaa ja kellari on tummasävyinen tavernahenkinen. Isoisäni teki aikoinaan sukututkimusta ja materiaali päätyi minulle. Seinille on koottu yli 100 vuotta vanhoja dokumentteja sukuni historiasta veroilmoituksista koulutodistuksiin sekä Mannerheimin allekirjoittamiin diplomeihin.

Vaihtelu virkistää.

Vanha koti jäi Puu Vallilan ihanaan sata vuotta vanhaan hirsitaloon.

Vinttiin hain jotain ihan muuta kuin "perinteistä skandinaavista ilmettä". Erilaisia tiloja ja tyylejä on hauska kehitellä. Vintin tyylinä on tyylittömyys...

Ei ainakaan tylsää, eikä vain yhtä tyyliä. Tässä kodissa on kerroksellisuutta ja tyylisuuntia eri vuosikymmeniltä.

50-vuotta vanhat Artekin Aalto tuolit saivat uuden ilmeen, kun ne kunnostettiin hiomalla, tasoittamalla ja maalaamalla. Ruoka pöytä tehtiin itse liimapuulevystä ja ikean jalustasta. Pieni keittiön pintaremontti tehtiin helposti vaihtamalla kaappien vetimet, ja päällystämällä tammiset tasot marmorikuosisella dc-fixillä. Maustekaapista otettiin ovi pois, ja tuunattiin avohyllyksi.

Vanhan hirsitalomme alakerta on keittiötä lukuunottamatta on oleskelutilaa, eli olohuonetta. Suuremman huoneen keskellä on iso ruokapöytä ja pienemmästä ns. kirjastohuoneesta löytyvät mm. sohva ja televisio. Molemmissa huoneissa on kauniit vanhat kaakeliuunit.

Viikonloppuna innostuin ja ryhdyin himmelihommiin. Rakastan himmeleitä, mutta aikaisempaa kokemusta niiden teosta minulla ei ollut. Kirjastosta löysin loistavan Eija Kosken Himmeli-kirjan ja sieltä selkeän ohjeen perinteisen himmelin tekoon. Muutama viikko sitten tein harjoitushimmelin mustista pilleistä. Tällä testasin onko minulla tarvittaavaa kärsivällisyyttä ja minkäänlaisia taitoja himmelin tekoon. Kyllä on!

Katonkaan ei aina tarvitse olla valkoinen; löytyy sinistä, mustaa, mustavalkoraidallista ja kultaa. Tapetointi voi mennä täydellisen pieleen, kun ensimmäistä kertaa yrittää, mutta virheistä syntyi mielestäni hauska lopputulos vintin seinään. Matematiikka ei ole vahvuuksiani ja laskin menekin aivan väärin, alakanttiin. Samaa tapettia ei enää ollut saatavilla, joten luovaa hulluutta kehiin ja otetaan alelaarista ihan eri tapetti! Syntyi "kirjastonurkka". Vessan katto oli ihan pakkopäähänpisto.

Huvilan olohuoneessa on sekaisin uutta ja vanhaa, huvilahengessä, mutta kuitenkin modernilla otteella. Romantiikkaa - kyllä, mutta ei pientä ja sievää. Elämisen makua - kuluneita pintoja, tunnusteltavia tekstiileitä ja luonnonmateriaaleja. Olohuone on paljon käytössä, täällä viihtyvät kissat ja ihmiset talon parhaan pönttöuunin lämmössä. TV-alttaria ei ole. Uskon, että kodikkuuteen on monta reseptiä. Meidän olohuoneessa kodikkuus syntyy ehkä epätäydellisyyden hyväksymisestä, käytännöllisen ja esteettisen tasapainoisesta yhdistelmästä, kerroksellisuudesta - ja ehkä jostain häivähdyksestä huolettomuutta. Elävässä elämässä olohuon...

Ei kuvausta

Löysin SPR-Kontista koristekaiverretun kellon enkä voinut vastustaa sitä, vaikka ensin se näytti rumanväriseltä. Olin juuri ostanut Korppoosta Jeanne d’Arc Livingin Vintage paint- maalia ja päätin maalata kellon valkoiseksi. Kello löysi paikkansa olohuoneesta seinältä nojatuolin yläpuolelta, jossa se raksuttaa aikaa. Pidän kaikista kauniista esineistä ja usein löydän jotain sellaista, joka ensisilmäyksellä näyttää rumalta, mutta josta kehkeytyy varsinainen kaunotar pienellä tuunauksella. Löysin kirjastosta Anna Örnbergin kirjan Sisusta valkoista maalaistunnelmaa ja siitä löytyy hyviä vinkkejä, miten tuunata tylsä esine kiehtovaksi.

Olohuoneemme sohva siirtyi hiljattain seinustalta ikkunan eteen.

Rinnetalon eteinen, johon haalittu paljon säilytystilaa. Keltainen tehostevärinä.

1927 rakennettu 400m2 kouluvanhus muotoutuu kodiksi pikkuhiljaa. Suurin osa tiloista on jo valmiina, mutta valmista ei vielä ole. Remonttitauolla perustin yrityksen, leivotaan ja sisustellaan sekä kokeillaan uusia ideoita. Tervetuloa mukaan!

Kuvia kodistamme. Sieltä sun täältä - eri tiloista. Tästä albumista saa aika hyvän käsityksen siitä, miltä meillä näyttää. Tervetuloa kurkaamaan!