Diy sohvapöytä

Tämä olohuoneen pöytä-ihanuus on Saima-mummon vanhoja peruja, ja tarina kertoo, että hän on raahannut sen mukanaan Karjalasta asti, kun lähti sotaa pakoon. Pöydässä on alunperin ollut pidemmät jalat, mutta minä menin ja sahasin ne poikki, jotta sain siitä sohvapöydän. Se oli pitkään ihan sellaisenaan, mutta kun kaipasin siihen hieman lisää korkeutta, jotta se ei jää tuon massiivisen Chesterfieldin varjoon, niin lisäsin siihen teollisuuspyörät alle. Pöydässä on ollut jos vaikka kuinka monta maalikerrosta. Viimeisin, jonka muistan, oli kelta-ruskea, jonka sittemmin hioin pois. Silloin pöytä sai pintaansa kuultovahan. Ja kun halus...

Kuvia olohuoneesta. Viime kesänä laitoimme vaalean laminaatin kellastuneen tammiparketin päälle. Olohuoneemme tekee mielestäni kodikkaaksi se, että siellä on sekaisin vanhoja ja uusia huonekaluja. Osa on perittyjä ja osa itse tehtyjä.

Remontissa olohuone koki valkopesun ja kulahtanut muovimatto vaihtui tammiparkettiin. Ruokailutilan jatkeena oleva olohuone on pyhitetty seurustelulle, tv:lle on oma huone yläkerrassa, josta myös löytyy henkilökohtaisemmat kuvat, esineet ja matkamuistot. Olohuoneessamme pääosassa asukkaiden ja ystäviemme lisäksi on taulut, jotka on kerätty pikkuhiljaa mm. taidelainaamon kautta.

Olohuoneen vaaleanpunaisen ja harmaan sävyin terästetty valkoinen sisustus, jonka kiinnekohtia ovat virkattu matto, vanha lipasto ja seinällä oleva pitsiliinoista tehty kollaasi.

Ei kuvausta

Kuvia erilaisista asetelmista ympäri asuntoa.