Kaivo

Tämä on kertomus lavakauluskasvimaan teosta. Kaikista niistä ponnisteluista, joita teimme oman maan herkkujen vuoksi. Palataan nyt viime kevääseen, aikaan jolloin piha räjäytettiin uuteen uskoon. Tämä oli ensimmäinen kevät talossa ja tarkoituksena oli katsella rauhassa mitä puutarhasta kasvaa. Näin ei tapahtunut, me ryhdyimme heti muutostöihin.

Suurehkon olohuoneemme sisustaminen on haasteellista, ainakin minulle. Vaikeinta on keksiä kuinka koko tilan saisi parhaiten hyödynnettyä. Uusimmat kuvat ovat aina albumin viimeisenä, joten selaaminen on aina vanhasta uudempaan :)

Himmelin paikka on keittiössä, mustaa hirsiseinää ja muurattua valkoista seinää vasten. Siinä pienen ruokapöydän päällä se on arvoisellaan paikalla, sen nimittäin huomaa heti keittiöön astuttua. Tämä keittiön ainut valmis ja lopulliseen muotoonsa remontoitu seinä on ehdottomasti yksi lempinäkymistäni kotonamme.

Ihanaa kun kevätaurinko luo säteitään kotiimme. Ensimmäiset narsissit tuotu ja perunanarsissien huumaava tuoksu leijailee parvekkeella. En vielä siivonnut kaikkia havuja ja neulasia jotka rapisevat koskettaessa. Tänää kaivoin mieheni isän 1940 luvulla tekemät piirustukset ja sommittelin tauluksi. Pientä sisustusta ja vaihtelua kevään odotukseen. Elämä on ihanaa kun ei vaadi liikoja.

Sisustamisessa ehkä parasta on se, ettei se ole koskaan valmis. Oma tyyli kehittyy ajan saatossa uusien ideoiden ja trendien inspiroimana. Plussaa lienee myös, että muutoksia voi tehdä oikeasti pienellä rahalla ja vielä helposti. Hyvä esimerkki pienestä, mutta paljon kodin yleisilmeeseen vaikuttavasta muutoksesta meillä oli olohuoneen taulun tuunaus. Seeprataulun ollessa alusta alkaen kotimme "paraatipaikalla", sen hienous omaan silmään oli alkanut kyseenalaistua. Olohuone kaipasi seeprataulun kokoista muutosta. Niinpä päädyin tekemään taululle uuden ilmeen Marimekon Kaivo -kankaasta.

1906 rakennetun puutalo-osakkeen vanha keittiö sai kyytiä, kun aloimme tekemään unelmiemme keittiötä - jotain sellaista mikä on juuri meidän näköisemme. Budjetti oli tietysti hyvinkin rajallinen ja teimme kaiken itse. Pyrimme kunnioittamaan vanhan talon tunnelmaa ja kaivoimmekin esiin niin tiiliseinän kuin vanhan lankkulattiankin. Haaveissani oli jo pitkään ollut musta keittiö ja se piti istuttaa huoneeseen niin, että vanha ja uusi kohtaavat sopivalla kontrastilla poissulkematta kuitenkaan toisiaan. Päädyimme laittamaan seinälle tapetin, jonka suunnittelin itse. Halusin jotain kotiimme, joka muistuttaa uudesta kotikaupungistamme ...