Olen intohimoinen puutarhuri, mutta vuosien varrella olen oppinut olemaan laput silmillä ja onnellinen. Iloitsen jokaisesta yksityiskohdasta, vaikka kokonaisuus onkin vielä aika lailla levällään. Sanon itseäni täysin hyödyttömäksi puutarhuriksi, sillä en harrasta hyötykasveja, omenatkin ovat lähinnä ongelmajätettä. Jos asuisin maalla täydet viikot, saattaisin innostua kasvimaasta, mutta viikonloppupuutarhurille se aiheuttaa vain turhaa mielipahaa.
Rinnetontilla sijaitseva 1600m2 vanhaa puutarhatonttia perennoineen, hedelmäpuineen ja muine ihanuuksineen. Ensimmäinen kesä on ollut 2015. Emme ole tehneet vielä pientä karsintaa suurempia muutoksia, suunnitelmissa on pyytää apua pihasuunnittelijalta ja rakentaa kasvihuone ja jonkinlainen piharakennus. Myös varastotila ja leikkimökki olisivat tarpeellisia. Tontin perällä on aikamoinen ryteikkö, jonka kohtalo selviää myös myöhemmin, sillä osa siitä on suojeltua. Taloamme kiertää myös hieman yli 100m2 terassia, johon on suunnitteilla katettua tilaa ja viherhuone.
Minulla oli toiveissa jonkinlaista tukea köynnösruusuille ja muille köynnöskasveille. Mieheni rakensi tämmöisen. Olen itsekin enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen, tulihan siinä samalla katto päänpäälle ja aurinkoinen aamukahvipaikka. Meidän muille terasseille, kun aurinko alkaa paistamaan vasta iltapäivästä.
Kesäkeittiömme rakennettiin yhden lehmän navettaan joka on noin 100 vuotta vanha. Rakennus on ollut vuosikymmeniä kesähuvilan pihassa tyhjänpanttina / varastona . Pikkuhiljaa kyti idea rustiikkisesta kesäkeittiöstä ja niinpä navettaan uusittiin katto, lattia tehtiin tiilistä ja vanha hella otettiin uusiokäyttöön grillipöytänä. Appiukon tekemät rautaiset ja yli 50 v vanhat puutarhakalusteet pääsivät nekin oikeaan miljööseen.