Vajamaja, vierasmökki, möksä, möckerö; monta kutsumanimeä, monta tarkoitusta. Tavarapaljouden säilytys, vieraiden majoitus ja kesäkukkien talvetus ovat pytingin tehtävät. Tunnelma mökissä on maagisen rauhoittava (väritykityksestä huolimatta), ei televisiota vaan ainoastaan radio. Mielen valtaa oikeasti mökkitunnelma; kiireetön ja rauhallinen. Käymme lähes joka ilta mökkeilemässä!
Talomme on rakennettu reilun puolen hehtaarin tontille, josta on järvinäkymä. Kesällä 2013 muokkasimme pihan tasaiseksi, teimme ensi-istutuksia, istutimme nurmikon, rakensimme roskakatoksen ja pystytimme pihavaraston. Kesälle 2014 on projektina luvassa talon maalaaminen ja lisäistutusten tekeminen.
Pihan uusin osamme on hedelmätarha, jossa kasvaa kirsikka- ja luumupuita. Pitkän mallisella tontin kaistaleella kulkee kivituhkakäytävä, joka on reunustettu vanhoilla tiilillä. Pitkää muotoa on häivitytetty tontin reunalla isoilla pensasryhmillä. Tavallinen hedelmätarha tämä ei ole. Nurmikon sijaan puiden lomassa kasvaa paljon perennoja ja maa on katettu puunkuorikatteella.
Viime kesänä päätin, että myös mökki wc/puuliiteri saa kunnon päivityksen. Talvenaikana oli ideaksi syntynyt italialainen uimakoppi. Kun mökin lähes kaikki rakennukset on jo maalattu Noki sävyllä, jatkoi tämä rakennus samaa linjaa. Ainoastaan huussin osa sai tämän raitavärityksen. Me like! Elämä ei voi aina olla niin vakavaa, voi rohkeasti kokeilla uutta.
Perheemme asustaa miehen synnyinkotia , maalaiskotia jonka hänen isovanhenpansa ovat rakennuttaneet muutama vuosi sodan jälkeen . Talo on ollut tyyliltään sekoitus perinteistä maaseutukotia ja phjaratkaisu muistutti jonkun verran myös rintamamiestaloa, tosin talo neliömäärältään on ollut perinteistä rintamamiestaloa paljon kookkaampi . Talolla on 70 v juhlavuosi ja näihin kuluneisiin vuosiin mahtuu monia muutoksia, kunkin aikakauden tyypilliset uudistukset ovat muokanneet rakennuksen henkeä niin sisältä kuin ulkoa. Alkuperäisen uunilämmityksellä , kantovedellä ja öljylamppuvalaistuksella toimivan rakennuksen sielu on...