Esittelen teille alakerran makuuhuoneen, joka on meillä tällä hetkellä työhuoneena/pelihuoneena. Täällä pelataan ahkerasti lautapelejä ja tietokonepelejä (siis pojat pelaavat), täällä minä kirjoitan blogia ja tutkin muita ihania blogeja ja ahmin ideoita. Täällä voi yksi vieras majoittua ja täällä on iso liinavaatekaappi on täynnä remppasälää, miljoonia ruuveja, koukkuja, työkaluja jne. Tämä oli pitkän aikaa epähuone eli huone, jolle ei löydy tarkoitusta ja jonne remppakamat ja paikkaansa etsivät huonekalut laitetaan.
Ison talon eteinen oli lähinnä varastokunnossa, jotain oli tehtävä! Lopulta tuo jotain osoittautui ihan täydelliseksi remontiksi, uusiksi meni kaikki mikä vain voi mennä. Seinät käsiteltiin ja maalattiin, katto tasoitettiin ja maalattiin, lattiaan laitettiin lattialämmitys ja valettiin uusi betoni, portaista revittiin vanha muovimatto pois ja paljon muuta. Eteisestä tuli huone, jonne on aina hyvä tulla.
Terveiset lattiatasosta! On aika kertoa mistä haaveilin jo kauan ennen Rautatieläistaloa, no minittäin vanhoista narisevista lankkulattioista. Ensimmäisen kerran kun astuin taloon hihkuin onnesta: ihanaa täällä lattiat narisevat! Moni ei välttämättä tätä ymmärrä, mutta minulle ne kuvastavat kotia jossa on ollut elämää jo kauan ennen meitä. Näin pitää ollakin, paljon elettyä elämää josta on jäänyt jäljet ja tunnelma taloon. Tämän talon tunnelma on lämmin ja turvallinen ja täällä lattiat narisevat astellessani huoneesta toiseen.